Black Weekin turhat ostokset vai pullea pörssisalkku?

Kuinka monta kertaa olet ostanut jotain “pientä ja kivaa”, joka päätyy kaapin perälle, unohtuu kassiin tai jää kokonaan käyttämättä? Useimmiten emme edes huomaa tätä, koska yksittäinen ostos tuntuu niin merkityksettömältä. Mutta kun nämä pienet päätökset kasautuvat, niistä tulee yllättävän iso taloudellinen vuoto.

Tutkimusten mukaan suomalaiset tekevät huomattavan määrän heräteostoksia – ja usein syy on somessa. Intrumin kuluttajatutkimus (2024) osoittaa, että 39 % suomalaisista on tehnyt heräteoston nähtyään mainoksen sosiaalisessa mediassa. Nuorten aikuisten kohdalla luku kohoaa jopa 60 %:iin. Tämä tarkoittaa, että lähes joka toinen meistä altistuu arjessa jatkuvasti houkutuksiin, joita ei koskaan ollut tarkoitus ostaa ja joille ei ollut edes tarvetta.

Alekauden ostoksista tiedetään myös paljon. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimus “Kuluttajat aleostoksilla” (KKV 2023) osoittaa, että alennusmyynnit johtavat helposti turhiin ja epärealistisiin ostoksiin, joita kadutaan myöhemmin. Hetken huuman jälkeen moni huomaa, että “löytö” olikin lopulta huono ostos – tai jäi käyttämättä kokonaan.

Ja tässä kohtaa kannattaa pysähtyä. Koska nämä eivät ole “vain yksittäisiä juttuja”.

Jos käytät vaikkapa 20 euroa viikossa pikkuostoksiin, joita et oikeasti tarvitse – take away -kahvit, alekorien miniostokset, some-mainoksissa huutavat "pakko saada" -tuotteet – se tekee vuodessa 1040 € (keskimäärin noin 87 €/kk). Aivan huomaamatta.

Mutta mitä jos laittaisitkin tuon summan tuottamaan ja summa lähtisi kasvamaan, eikä katoaisi hetkelliseen mielihyvään?

Jos sijoitat tämän 87 €/kk vaikkapa kuluttomaan indeksirahastoon ja saat sille noin 9 % keskimääräisen vuosituoton:

10 vuodessa salkkusi arvo olisi 16.624 €

20 vuodessa 55.981 €

30 vuodessa 149.151 €

Pelkästään sillä, että mietit tarkemmin ja jätät turhat ostokset tekemättä.

Kyse ei oikeastaan ole itsekurista, vaan valinnasta. Joka kerta, kun jätät heräteoston tekemättä, laitat rahaa tulevan itsesi taskuun – et kahvilan tai verkkokaupan kassalle.

Mutta kun ostamien on niin kivaa – et ole yksin. Esimerkiksi nyt Black Weekin aikaan minullakin käy mielessä, että mitähän kivaa voisin ostaa, mitä saattaisin tarvita ja säästää? On tietenkin fiksua tehdä isoja, oikeasti tarpeellisia hankintoja alennuksista, mutta se ei tarkoita sitä, että ostamista pitäisi keksimällä keksiä.

Tutkimuksissa havaitaan sama kaava:

* somen jatkuva ärsyketulva

* helppo maksaminen

* nopea mielihyvän tunne

* tuotteet, joita ei oikeasti tarvitse

* katumus

Tutkijat kutsuvat tätä impulssisykliksi. Ja hyvä uutinen on: sen voi katkaista.

Tee näin:

1. Kun tekee mieli ostaa jotain ->  älä osta!

2. Kirjoita tuote listaan.

3. Odota 30 päivää.

Jos muistat sen vielä: harkittu ostos.

Jos et: se oli turhaa kulutusta.

Kokeile kuukauden ajan – saatat yllättyä, kuinka iso osa ostoksia olisi jäänyt tekemättä. Ja kuinka paljon voisitkaan laittaa tuottamaan tulevaisuuden sinulle? Rehellisesti sanottua, kun olen itse tätä metodia testannut, niin jo pari päivää riittää kertomaan minulle totuuden ostaako vai ei?

Sinun ei tarvitse lopettaa ostamista. Sinun pitää vaan lopettaa rahan hukkaaminen eli erottamaan turhat ostokset todellisesta tarpeesta. Toki me kaikki ansaitsemme välillä hemmottelua, mutta silloinkin päätös pitää tehdä tietoisesti.

Turhien ostosten vähentäminen ei ole kituuttamista, vaan varallisuuden luomista. Se on arjen suunnittelua ja oman tulevaisuuden asettamista etusijalle.